Skill of certain personal development leads to success in life.

Dandeettiiwwan guddina dhuunfaa murtaa’an qabachuun milkaa’ina jireenyaa fidaMilkaa’inni hojii fi jireenya keessatti digrii ykn maqaa hojii qofa miti.

Ogummaawwan kun murtoo fooyyaʼaa akka gootu, namoota kan wajjin haala buʼa qabeessa taʼeen akka wal qunnamtuu fi ilaalcha gaarii akka qabaattu si gargaaru, yeroo wanti tokko sitti ulfaatutti illee.

Milkaa’uun akka nama tokkootti, dhuunfaanis ta’e ogummaadhaan guddachuudha.

Innis waa’ee amalaafi amala gara galma keetti si ceesisu horachuudha. Akkasumas na amanaa, ogummaawwan murtaa’oon akkas gochuuf si gargaaruu danda’an jiru.

Yoo dhuguma hojii kee keessatti sadarkaa ol ka’uu barbaadde, dandeettiiwwan guddina dhuunfaa 9 kan ati qabachuu qabdu kunooti.

1) Barnoota umurii guutuu hammachuu

Milkaa’inni bakka itti geessu osoo hin taane imala. Akkasumas wanti ijoo imala kanaa tokko barumsa umurii guutuuti.

Addunyaa yeroo hunda jijjiiramaa jirtu keessatti dandeettiin barachuu fi madaqsuu murteessaadha.

Software haaraa, tooftaa haaraa, ykn ilaalcha haaraa haa ta’u, yeroo hunda wanti baratamu jira.

Mee itti yaadi. Namoonni baay’ee milkaa’an warra gatii isaanii irratti boqotan miti.

Isaan warra caalaatti barachuuf, caalaatti hojjechuuf, caalaatti ta’uuf itti fufiinsaan carraaqanidha.

Maalif? Beekumsi humna akka ta’e waan hubataniif. Akkuma beekan qormaata jireenyaa keessa darbuuf meeshaa gaarii qabaatu.

Kanaafuu, dhuguma hojii fi jireenya kee keessatti milkaa’ina argachuu yoo barbaadde, barumsa umurii guutuu hammachuudhaan jalqabi.

Guyyaa guyyaan waan haaraa barachuu amala godhadhu. Kitaaba dubbisuu, seminaara irratti hirmaachuu ykn dogoggora kee irraa barachuu illee taʼuu dandaʼa.

Barumsi umurii guutuu guddina ogummaa qofa miti. Akkasumas waa’ee guddina dhuunfaa ti. Waa’ee si fooyya’aa ta’uudha.

2) Sammuu miiraa guddisuu

Milkaa’inaaf sammuun miiraa hangam barbaachisaa akka ta’e gahaa ta’ee cimsuu hin danda’u. Innis dandeettii miira ofii hubachuu, itti fayyadamuu fi karaa gaariin bulchuu dhiphina hir’isuuf, bu’a qabeessa ta’ee waliin haasa’uu, namoota biroof mararfachuu, qormaata mo’achuu fi waldhabdee hir’isuu dha.

Yeroon hojii irratti pirojektii tokko hoogganaa ture kana nan yaadadha. Wanti hundinuu haala gaariin deemaa ture hanga guyyaa tokko miseensi garee koo tokko dogoggora guddaa yeroo fi qabeenya guddaa nu baase. Jalqaba irratti mufadheen ture, akkasumas arrabsuuf qophaaʼeera.

Garuu sana booda barbaachisummaa sammuu miiraa yaadadhe. Akka malee deebii kennuu mannaa, miira koo toʼachuuf yeroo muraasa fudhadheen ture.

Sana booda hubannoo fi gara laafina qabaachuudhaan miseensa garee sanaatti nan dhiyaadhe.

Wanti dogoggora taʼe, akkamitti sirreessuu akka dandeenyu fi gara fuulduraatti dogoggora akkasii akkamitti akka hin uumamne irratti mariʼanneerra.

Bu’aan isaa? Karaa irra deebi’uu qofa osoo hin taane, miseensi garee kanaas kaka’umsa dhabuu caalaa gatii fi dinqisiifannaa akka qabu itti dhaga’ame.

Muuxannoon kun haalawwan bakka hojii bu’a qabeessa ta’een to’achuu keessatti sammuun miiraa hangam murteessaa akka ta’e ija kootiin na barsiiseera.

Hojii fi jireenya kee keessatti milkaa’uu yoo barbaadde, sammuu miiraa kee guddisuu irratti hojjechuu kee mirkaneessi. Inni ogeessa ta’uu ykn dandeettii teeknikaa qabaachuu qofa miti.

3) Aartii walqunnamtii irratti dandeettii qabaachuu

Walqunnamtiin haasa’uu qofa osoo hin taane waan baay’eedha. Yaada, yaada fi miira kee karaa ifaafi gabaabaa ta’e qofa osoo hin taane kan nama hawwatuu fi amansiisaa ta’een dabarsuudha.

Akka qorannoo Inistiitiyuutii Teeknooloojii Kaarneegii jedhutti milkaa’inni maallaqaa %85 ogummaa namootaa irraa akka argamu beektu – dandeettii walqunnamtii, mari’achuu fi geggeessuu dabalatee? Ogummaan cimaan qabatamaan %15 qofa gumaacha.

Kunis hojii fi jireenya keenya keessatti qunnamtiin bu’a qabeessa ta’e faayidaa akka qabu kan mul’isudha.

Yaada
addunyaa kanarraa gaarii ta’e qabaachuu dandeessa garuu yoo bu’a qabeessa ta’een dabarsuu dadhabde fagoo si hin geessisan.

Dhiyeessii yoo dhiheessitu, waliigaltee irratti mari’attus, ykn salphaatti nama wajjin hojjettu waliin haasa’aa jirtanis, ifaafi amansiisaa ta’een waliin haasa’uuf carraaqi.

Dammaqinaan dhaggeeffadhu, yaada kee ifatti ibsi, yeroo hunda yaada kennuudhaaf banaa ta’i. Walqunnamtiin gaariin karaa lamaa akka taʼe yaadadhu.

Barreeffamoota Walqabatan:

Jireenya keessatti wantoota 7 kana yoo si mudatan, sammuudhaan nama giddu galeessaa caalaa cimaadha

Namoonni jireenya keessatti gammachuu hin qabne garuu akka gaariitti dhoksan amala xixiqqoo 8 kana agarsiisu

Dhuguma jireenya gammachuu jiraachuu yoo barbaadde, wantoota 9 kana lakki jechuu jalqabi

4) Yaada gaarii horachuu

Yaadni kee milkaa’ina kee gochuu ykn cabsuu danda’a. Yaadni gaariin haala hunda keessatti waan gaarii akka argitu, dandeettii keetti akka amantu, akkasumas kaayyoo kee galmaan ga’uuf kaka’umsa akka qabaattu si gargaara.

Qormaata akka gufuu osoo hin taane akka carraa guddinaatti yeroo ilaaltu, balaa fudhachuu fi naannoo mijataa kee keessaa ba’uuf carraan kee guddaadha. Kunis milkaa’ina galmaan ga’uuf wantoota ijoodha.

Garuu yaada gaarii horachuun dhugaa jiru tuffachuu ykn wanti hundinuu mudaa kan hin qabne fakkeessuu miti. Jireenya olka’iinsaa fi gadi bu’iinsa isaa hunda hammachuu, fi gama gaarii irratti xiyyeeffachuu filachuudha.

Guyyaa tokkoon tokkoon isaa mirkaneessa gaarii ta’een jalqabi. Waan gaarii ta’een of marsi.

Akkasumas yeroo gara waan hamaa keessa seentu hundatti, galma kee fi maaliif akka hordofamuu qabu of yaadachiisi.

5) Kufaatii hammachuu

Kufaatii. Jechi qofti baay’ee keenya akka rifatan gochuu danda’a. Garuu amantanis amanuu baattanis kufaatiin faallaa milkaa’inaa miti. Qaama isaati.

Kufaatiin waan hin hojjenne nu barsiisa, kunis waan hojjetu argachuuf tarkaanfii tokko nu dhiheessa. Carraa barachuu, guddachuu fi ofii keenyaa fooyya’aa ta’uu nuuf kenna.

Mee waaʼee namoota addunyaa kanarraa milkaaʼina guddaa argatan tokko tokkoo yaadi. Halkan tokkotti galma isaanii hin geenye.

Duubatti deebi’uu fi kufaatiin isaan mudate, garuu sun akka isaan dhaabu hin hayyamne.

Kanaa mannaa, kufaatii isaanii hammatanii, irraa baratanii, akka tarkaanfii milkaaʼinaatti itti fayyadaman.

Kanaaf yeroo itti aanutti kufaatiin si mudatu abdii akka si kutachiisu hin godhin. Hammadhu.

Irraa baradhaa. Irraa guddadhaa. Akkasumas kufaatiin hundi milkaa’inaaf tarkaanfii tokko akka si dhiheessu yaadadhu.

6) Galateeffannaa shaakali

Milkaa’ina hordofuu keessatti waan duraan qabnu bira darbuun salphaadha. Kaayyoo keenya ari’uu irratti xiyyeeffannaan imala sana dinqisiifachuu daganna.

Galateeffannaa shaakaluun sana jijjiiruu dandaʼa. Xiyyeeffannoo keenya yeroo ammaatti deebisee waan amma qabnu akka dinqisiifannu nu dandeessisa.

Galata jechuun galatoomaa jechuu qofa miti. Miira dinqisiifannaa gadi fagoo ta’e kan gammachuu fi quufa nu guutudha.

Innis
waan gaarii jireenya keenya keessatti mul’atu beekuu fi waan gammachuu fi guutummaa nuuf fidu hundaaf beekamtii kennuudha.

Galateeffannaa yommuu shaakallu, caalaatti wantoota gaarii jireenya keenyaa irratti xiyyeeffanna.

Wanti gaariin kun, garaa gammachuu fi sammuu gammachuudhaan, caalaatti akka carraaqnu nu kakaasuu dandaʼa.

7) Yeroo kee haala bu’a qabeessa ta’een bulchuu baradhu

Yeroon qabeenya keenya gatii guddaa qabu keessaa isa tokko. Ta’us, jeequmsa jireenyaa keessatti qabamtee sa’aatii gatii guddaa qabu akka sirra ga’u gochuun salphaadha.

Kana irratti yakkamaa ta’eera. Yeroon hojiiwwan baay’ee natti ulfaate, yeroo murtaa’e guutuuf rakkadhu, akkasumas guyyaa keessatti sa’aatiin gahaan akka hin jirre qofa natti dhaga’amu ture.

Sagantaa koo deebisee to’achuu kanan danda’e hangan yeroo bu’a qabeessa ta’e itti fayyadamuu shaakaluu jalqabeetti ture.

Hojiiwwan koo barbaachisummaa fi ariifannaa isaanii irratti hundaa’uun dursa kennuu, hojiiwwan gurguddoo ta’an gara kutaalee bulfamuu danda’anitti caccabsuu fi yeroo murtaa’e dhugaa ta’e ofii kootiif kaa’uu baradhe.

Kun caalaatti bu’a qabeessa akkan ta’u qofa na hin gargaarre; dhiphina hirʼisuudhaan jireenya koo caalaatti akkan toʼadhu na godheera.

Yaadni gaariin garaagarummaa harka kennachuu fi gara fuulduraatti dhiibuu gidduu jiru ta’uu danda’a.

8) Dandeettii dandamachuu horachuu

Dandeettii dandamachuu jechuun dandeettii duubatti deebi’uu irraa deebi’uu fi rakkina keessatti itti fufuudha.

Kufaatii irraa akka dandamnu, jijjiirama dandamachuuf, yeroo rakkisaa keessa akka dhiibnu kan nu dandeessisudha.

Jireenyi qormaataan kan guutame yoo ta’u, imalli keenya gara milkaa’inaatti taasifnus kanaan ala miti. Karaa irratti gufuun, kufaatiin, mufannaa ni jiraata. Garuu dandamachuun kan tapha keessa seenu achitti.

Resilience jechuun rakkoolee jiran irraa fagaachuu ykn haaluu jechuu miti. Kanaa mannaa, mataa mataatti isaan fuuldura dhaabbachuu, isaan irraa barachuu fi akka boba’aatti itti fayyadamuun gara fuulduraatti tarkaanfachuu itti fufuudha.

Kanaafuu akkamitti dandamachuu horatta? Ilaalcha gaarii qabaachuu, ofitti mararfachuu shaakaluu fi hariiroo cimaa uumuudhaan jalqabi.

Resilience jechuun kophaa deemuu miti; yoom gargaarsa argachuuf harka isaanii diriirsuu fi deeggarsa namoota biroo irratti hirkatanii hojjechuudha.

Dandeettii dandamachuudhaan qormaata jireenyaa dandamachuu qofa osoo hin taane qormaata kanaan osoo jiruu ni dagaagda.

9) Ofitti amanuu

Dhuma irratti milkaa’ina argachuuf wanti hunda caalaa barbaachisaa ta’e ofitti amanuudha. Dandeettii, beekumsaa fi qabeenya addunyaa kanarra jiru hunda qabaachuu dandeessa, garuu ofitti amanuu malee fagoo hin deemtu.

Ofitti amanuun dandeettii kee amanachuu fi galma kee bira ga’uuf dandeettii akka qabdu beekuudha. Sagalee shakkii fi sodaa callisanii sagalee ofitti amanamummaa fi amantii dhiisanii dhaggeeffachuudha.

Dandeettii keetti amani. Abjuu keetti amani. Abjuuwwan sana gara dhugaatti jijjiiruu dandeessutti amani. Sababni isaas yoo ofitti hin amanne eenyutu amana?

Yaadota dhumaa: Imala

Ogeeyyiin kun, sammuu miiraa irraa kaasee hanga dandamachuutti, abdii hojii kee guddisuu ykn galma jireenyaa kee galmaan ga’uu qofa miti. Isaan waa’ee ofii keetii isa hunda caalu ta’uudha.

Jecha Albart Aayinstaayiin dubbate yaadadhu: “Erga barachuu dhiiftee du’uu jalqabda.” Jechoonni kun imala keenya gara milkaa’inaatti taasifnu dabalatee, gama jireenyaa hundaan dhugaa ta’anii dhaga’amu.

Kanaafuu, imala kee yeroo jalqabdu, barachuu itti fufuu, guddachuu itti fufuu fi ofitti amanuu itti fufuu yaadadhu. Sababni isaas dhuma irratti milkaa’ina keef wanti guddaan sidha.

Hojii kee reefuu jalqabdees ta’e imala jireenya kee keessa akka gaariitti, dandeettiiwwan guddina dhuunfaa kun akka qajeelfama qajeelfamaatti tajaajiluu danda’u.

Isaan hammadhu, horadhu, hojii fi jireenya kee qofa osoo hin taane akka namatti sillee yeroo jijjiiran ilaali.