How families should help the children growth positive mental development.
Akkaata daa’iman ga’uumsa sammuu gaarii itti horatanii guddataniif gargaarsa maatiin gochuu qabuu.
Ijoollee milkaa’oo guddisuun hojii manaa isaanii akka hojjetan mirkaneessuu qofa osoo hin taane.
Innis amala isaanii kunuunsuu, namoota dhuunfaa barnootaan qofa osoo hin taane qormaata jireenyaa dandamachuuf miiraan hidhata qabanitti bocuudha.
Ijoollee keessan amala kana barsiisuun saayinsii rookkeetii miti. Qajeelfama wal irraa hin cinne fi haala sirriin akka isaan dagaagan taasisuudha.
Barreeffama kana keessatti amala sagal ijoollee keessan keessatti yoo facaafaman daandii milkaa’ina irra isaan kaa’uu danda’an isiniif qooduuf jira.
Mee sirriitti dubbisii hojiitti hiiki.
- Yaada guddinaa horachuu
Daandii milkaa’ina irratti amala murteessaa ta’e keessaa tokko yaada guddinaa horachuudha.
Yaadni guddinaa maali?
Ogeettiin xiin-sammuu Kaarol Dweek qorannoo ishee keessatti namoonni akka waliigalaatti bakka lamatti akka kufan hubatteetti: kanneen “yaada dhaabbataa” qaban kanneen sammuu fi dandeettiin bakka tokkotti akka hin jijjiiramne amanan, akkasumas kanneen “yaada guddinaa” qaban kanneen sammuu fi dandeettiin irra deebi’anii guddachuu akka danda’u amanan.
Garaagarummaa “Ani herrega qofa irratti ga’umsa hin qabu” jechuu fi “ammallee herrega irratti ga’umsa hin qabu, garuu shaakala gochuun fooyya’uu nan danda’a” gidduu jirutti yaadi.
Ijoolleen keessan yaada guddinaa akka horatan barsiisuu jechuun naannoo carraaqqiin bu’aa irratti faarfamu, fi kufaatiin akka duubatti deebi’uu osoo hin taane akka carraa barumsaatti ilaalamu guddisuu jechuudha.
Amala kana jalqaba irratti galchuun daa’ima keessan umurii isaa guutuu akka baratu, dandamachuu fi dhumarratti milkaa’inaaf qopheessuu danda’a.
2) Guyyaa guyyaan galateeffachuu shaakali
Amalli jireenya mataa koo irratti jijjiirama guddaa fide tokko guyyaa guyyaan galata shaakaluudha.
Yeroon guddachaa ture haati koo shaakala salphaa taʼus humna guddaa qabu qabdi turte.
Halkan hunda yeroo irbaata nyaannu dabareedhaan wanta guyyaa sanatti galateeffannu tokko qoodna turre.
Waan guddaa akka ykn waan xiqqaa akka nyaata jaallattutti gammaduu ta’uu danda’a.
Shaakala kana gara ga’eessotaatti baadheen ture amma ijoollee koo wajjinis akkasuma nan godha.
Gochi salphaan jireenya keenya keessatti waan gaarii ta’eef beekamtii kennuu kun ilaalcha keenya jijjiiruu fi yaada gaarii caalu akkamitti akka guddisu arguun nama ajaa’iba.
Galateeffannaa shaakaluun yeroo hunda waan hin qabne ari’uu mannaa waan qabnu akka dinqisiifannu nu gargaara.
Gammachuu fi gammachuu, amalawwan jireenya kamiyyuu keessatti milkaaʼinaaf buʼuuraa taʼan jajjabeessa.
3) Sochii qaamaa jajjabeessuu
Sochiin qaamaa ijoollee keessan fayyaa fi fayyaa akka qabaatan gochuu caalaa waan baay’eetu jira.
Qorannoon akka agarsiisutti sochiin qaamaa yeroo hunda sammuu irratti dhiibbaa guddaa geessisuu, yaadachuu fooyyessuu, hubannoo guddisuu fi fayyaa sammuu waliigalaa guddisuu danda’a.
Kunis yeroo sochii qaamaa cimaa ta’etti dhiigni gara sammuutti dhangala’uu dabaluu isaatiin kan ka’e yoo ta’u, kunis oksijiinii fi soorata hojii sammuuf barbaachisoo ta’an kan geessudha.
Sochii qaamaa idilee hojii ijoollee keessanii keessatti hammachuun atileetota urjii ta’uu qabu jechuu miti.
Innis akka tapha mooraa duubaa keessatti qabachuu, maatiin biskileetii yaabbachuu ykn kutaa jireenyaa keessatti shubbisuu salphaa taʼuu dandaʼa.
Sochii qaamaa umurii dargaggummaa isaanii irraa kaasee amala gochuudhaan, ijoollee keessan fayyaa qaamaa qofaaf qopheessuu qofa osoo hin taane sammuu isaaniif carraa milkaa’ina hunda caalu kennaa jirtu.
4) Jaalala dubbisuu horadhu
Amalli tokko kan ijoollee keessaniif addunyaa beekumsaa banuu danda’u yoo jiraate dubbisuudha.
Dubbisuun jechoota fuula tokko irratti argaman hiikuu qofa osoo hin taane waan caaludha. Yaada ni kakaasa, jechoota ni ijaara, dandeettii hubannoo ni guddisa, mata duree adda addaa irratti beekumsa baay’ee ni kenna.
Ijoolleen keessan yeroo hunda akka dubbisan jajjabeessuun, ilaalcha isaanii bal’isuu fi fedhii barachuu umurii isaanii guutuu qabsiisuu danda’a.
Kitaabota umurii isaanii wajjin walsimu fedhii agarsiisan irraa jalqabi, achiis suuta suutaan gosootaafi mata duree adda addaa beeksisi.
5, Amala dhokataa namoota jireenya keessatti callisanii kophaa ta’an, jedha saayikoloojiin.
Namni tokko haasawa tokko keessatti gaaleewwan kana yoo fayyadame amanamummaa fi qulqullummaa dhaba.
Yeroo imala gootan wantoota turistii hin taane hojjechuun yoo isin gammachiisu, amala addaa kana agarsiisuu hin oollu.
Galmi isaas kitaabota lakkoofsa murtaa’e akka dubbisan gochuu osoo hin taane jaalala dubbisuu akka horatan gargaaruudha.
Amalli kun sammuu isaanii badhaadhina qofa osoo hin taane jireenya barnootaa fi ogummaa isaanii keessatti daandii milkaa’ina irraa isaan kaa’a.
6, Gatii yeroo itti fayyadamuu barsiisuu
Yeroon qabeenya keenya gatii guddaa qabu keessaa tokko yoo ta’u, akkaataa bu’a qabeessa ta’een itti bulchan barachuun tapha jijjiiruu danda’a.
Ijoolleen keessan barbaachisummaa yeroo itti fayyadamuu barsiisuun, caalaatti akka qindaa’an, gahumsa akka qabaataniifi dhiphina akka hir’isan isaan gargaaruu danda’a.
Kunis sagantaa guyyaa guyyaa akka uumuuf gargaaruu ykn hojii isaaniif dursa akka kennan barsiisuu qofa ta’uu danda’a.
Galma akka kaa’an, hojiiwwan to’atamuu danda’anitti akka caccabsan, hojiiwwan kana irratti hojjechuuf yeroo murtaa’e akka ramadan jajjabeessi.
Itti quufinsa hojii tokko yeroo murtaa’e keessatti xumuruun argamu isaanitti agarsiisi.
Amalli kun jireenya barnootaa isaanii qofa osoo hin taane jireenya dhuunfaa fi ogummaa isaanii keessattis isaan gargaara.
7) Barbaachisummaa namaaf yaadu horachuu.
Addunyaa walitti hidhamiinsi dabalaa dhufe keessatti dandeettiin miira namoota biroo hubachuu fi qooddachuu ykn namaaf yaadu gatii guddaa qaba.
Ijoolleen keessan akka namaaf yaadu barsiisuun hariiroo cimaa, dandeettii walqunnamtii fooyya’aa fi fedhii fi miira namootaa gadi fageenyaan akka hubatan isaan gargaaruu danda’a.
Garuu gara laafina barsiisuun maal fakkaata? Yeroo waliigaltee dhabuu ijoolleen keessan ilaalcha namoota biroo akka ilaalan jajjabeessuu ykn waa’ee miira mana keessatti mul’atu irratti ifatti fi amanamummaadhaan haasa’uu guddisuu qofa ta’uu danda’a.
Milkaa’inni ga’umsa barnootaa ykn galata ogummaa qofa miti. Milkaa’inni dhugaa sadarkaa namaatti namoota biroo wajjin wal qunnamsiisuu dandeenyu keessatti kan argamu yoo ta’u, gara laafina jechuun riqicha walitti dhufeenya sanaaf hayyamuudha.
Amala kana ijoollee keessan keessatti horachuudhaan, namoota dhuunfaa milkaa’an qofa guddisuu miti; dhala namaa gara laafessa guddisaa jirta.
8) Dandeettii dandamachuu horachuu
Jireenyi olka’iinsaa fi gadi bu’iinsaan guutamtee jirti. Yeroo hunda doonii sirriittin deemuu miti, yeroo tokko tokko immoo carraaqqii guddaa goonullee wanti akka karoorfametti hin deemu.
Kana keessatti dandamachuun kan dhufudha.
Dandeettii dandamachuu jechuun dandeettii rakkina irraa deebi’uudha. Innis humna of kaasuun, dafqa ofirraa baasuu fi gara fuulduraatti tarkaanfachuu itti fufuu qabaachuudha, yeroo deemsi cimaa ta’ettillee.
Ijoollummaa kootti garee kubbaa miilaa mana barumsichaatiif kutaa sana akkan hin goone nan yaadadha. Garaan na cabe. Warri koo garuu kana akka carraatti fayyadamanii waaʼee dandamachuu na barsiisu.
Duubatti deebi’iinsi qaama jireenyaa akka ta’ee fi wanti barbaachisaa ta’e akkamitti deebii itti kenninu akka ta’e na yaadachiisan.
Deeggarsa isaaniitiin cimee hojjedheen, dandeettii koo fooyyessee waggaa itti aanutti garee ta’e. Muuxannoon sun waaʼee dandamachuu barumsa gatii guddaa qabu na barsiise, barumsa kanas hanga harʼaatti qabadheen deemu.
9) Dubbisuu fi barreessuu faayinaansii guddisuu
Dhimmi maallaqaa mata duree guddaa fakkaachuu danda’a, garuu ijoollee keessan waa’ee dubbisuu fi barreessuu maallaqaa barsiisuu jalqabuun barbaachisaadha.
Akkaataa maallaqni itti hojjetu, gatii qusannaa fi barbaachisummaa baasii itti gaafatamummaa qabu hubachuun ogummaawwan hanga ga’eessotaatti akka gaariitti isaan tajaajilanidha.
Yaadota salphaa kan akka maallaqa kiisha isaanii keessaa kutaa tokko qusachuu ykn baasii meeshaalee taphaa jaallatan ibsuu irraa jalqabi.
Akkuma umuriin isaanii dabalaa deemuun mata dureewwan walxaxaa ta’an kanneen akka baajata, invastimantii fi liqaa beeksisuu dandeessa.
Umurii dargaggummaa isaanii irraa kaasee dandeettii maallaqaa guddisuudhaan, ijoolleen keessaniif meeshaalee gara fuulduraatti murtoo maallaqaa odeeffannoo irratti hundaa’e akka murteessan kennaa jirtu, kunis milkaa’ina waliigalaa isaaniif gumaacha.
10) Amanamummaa barsiisuu.
Dhuma irratti amala barbaachisaan ijoollee keessan barsiisuu dandeessan amanamummaadha.
Amanamummaan yeroo salphaa hin taaneettillee amanamaa ta’uu, amanamaa ta’uu fi waan sirrii ta’eef dhaabbachuudha. Yeroo namni ilaalu hin jirrettillee waan sirrii hojjechuudha.
Kun waan barumsa ykn kitaaba barnootaatiin barsiisuu dandeessu miti. Karaan hundarra gaariin amanamummaa barsiisuu dandeessan amala mataa keetiitiin fakkeenya gochuudha.
Gochi kee gatii kee haa calaqqisiisu, ijoolleen kee fakkeenya taʼuudhaan ni baratu.
Milkaa’inni qulqullina malee hollow dha. Integrity modeling gochuudhaan, ijoollee keessan hiika dhugaa milkaa’ina barsiisaa jirtu.
☝️☝️☝️☝️
App kana buufachuun beekumsa dabalataa goonfadhaa.
