Learning is an integral part of the human being behavior.

Dhiibbaan barumsaa amala walxaxaa keessatti ifatti mul’achuu danda’a.
Wich ga’eessonni agarsiisu, dandeettii, yaada fi amala isaa amala jal’aa daa’imman keessatti mul’atuun wal bira qabamee yoo ilaalamu.

Namni yeroo hunda naannoo isaa wajjin wal qunnamtii kan qabu yoo ta’u kunis amala isaa kan jijjiiru yoo ta’u kunis bu’a qabeessa ta’ee akka ilaalu isa dandeessisa.

Hiikni barumsaa inni guddaan jijjiirama amala dhaabbataa ta’e kamiyyuu kan bu’aa shaakalaafi muuxannootiin uumamudha.

A, Barumsi jijjiirama amala fida, kunis gaarii ykn hamaa ta’uu danda’a.

B, Jijjiirama qabatamaa ykn muuxannoo irraa kan ka’e kan ta’u ta’us jijjiirama sababa guddinaa ykn bilchinaan uumamu hin dabalatu.

C, Jijjiiramni kun uumamaan dhaabbataa ta’uu fi dhiibbaa yeroo dheeraa kan qabu ta’uu qaba.

Amaloota Barnootaa

A, Barumsi akka tokkummaatti ilaalama. kana jechuun barataan akka nama guutuutti, miiraan, qaamaan, sammuudhaan fi hafuuraan yeroo tokkotti deebii kenna jechuudha.

B, Barumsi hawaasummaadha. innis kan raawwatamu elementoota naannoo namoota dhuunfaa fi wantoota qaamaan mul’atan of keessaa qaban waliin osoo walqunnamuuti.

C, Barnoonni of-danda’uu (self active) jechuun barataan tokko hojii mataa isaatiin barata jechuudha.

Dhaggeeffachuu, yaadachuu, sababeeffachuu, mul’isuu, murtii fayyadamuu fi kanneen biroo of keessatti qabata.

D, Barumsi kaayyoo qaba. kaayyoo ykn galma xumuraa qaba. caalaatti hiika kan qabu yeroo barataan fedhii itti qabaatudha.

E, Barumsi kalaqa. muuxannoo fi beekumsa kanaan duraa qofa osoo hin taane beekumsaa fi muuxannoo barataan qabu hunda kalaqaan walitti makuu of keessatti qabata.

F, Barumsi kan dabarfamuudha. kana jechuun barumsi haala ykn haala tokko keessatti argamu haalaa fi haala biraa irrattis hojiirra ooluu danda’a.

Dudhaalee Barnootaa
Qajeeltoowwan barumsaa seera barumsaa jedhamuunis beekamu, qophii , sochii qaamaa, bu’aa, dursa, dhiheenya, cimina, fi bilisummaa of keessaa qaba.

1, Qophii: fedhii ykn fedhii namni dhuunfaa beekumsa haaraa horachuuf qabu agarsiisa. namoonni dhuunfaa barachuuf qaama, miira, sammuu fi qaamaan qophaa’uu qabu.

2, Shaakala: qajeelfamni kun irra deddeebi’uun wantoota yaadachuuf akka gargaaru ibsa. shaakala hiika qabuu fi irra deddeebiin barachuu yeroo dheeraaf akka turu gargaara.

Shaakala hordofuun yaada gaariin barumsa fooyyessuu qaba. sammuun namaa dagataadha. yaad-rimeewwan haaraa erga yeroo tokko saaxilamee booda qabachuu fi madaaluuf dandeettii hin qabu.

Kun keessumaa hojiiwwan walxaxaa ta’aniif barbaachisaa dha. barumsi shaakala hundaan itti fufa.

3. Bu’aa: qajeelfamni bu’aa (principle of effect) barumsi akka cimu kan ibsu yoo miira quubsaa wajjin deemudha. gama biraatiin, barumsi miira namatti hin tolle waliin yoo walqabatu ni laafa.
4. Dursa: kun haala tokkoffaa ta’uu agarsiisa. wantoota dursanii barataman, yaada cimaa uumu. kun yeroo dheeraaf yaadannoo keessatti bocamee hafa.

Wantoota dursanii baratan haquun rakkisaadha. kanarraa ka’uun muuxannoon barattootaa adeemsa itti aanuuf bu’uura waan kaa’uuf gaarii fi hojiirra ooluun barbaachisaa dha.

5. Dhiheenya: akka qajeelfama kanaatti wantootni dhiheenyatti barataman caalaatti yaadatamu. Yeroon darbuun waan tokko yaadachuun caalaatti rakkisaa ta’a.
   Mata dureewwan irra deddeebiin gamaaggamuu fi gabaabsuun barumsa guddisuu keessattis ni gargaara.
6. Cimina: ciminni meeshaa sanaa hammam akka qabamuu danda’u waliin walmadaala. Barumsi hawwataa, qaraa,ifaa fi diraamaa ta’e barattootaaf muuxannoo gammachiisaa ni kenna. Gama biraatiin, barumsi idilee ykn nuffisiisaa ta’e muuxannoo barumsaa gaarii hin ta’u.
7. Bilisummaa: qajeelfamni kun wantootni bilisaan barataman akka gaariitti akka barataman ibsa. Waan tokko barachuuf dirqisiisuun bu’aa barbaadamu hin qabu. Motivation is the and barattoonni dirqisiisuun akka filataniif barbaachisummaa waa barachuu barsiisuu qabu.