The most successful people in life go through many things.

“Eeyyee” fi “lakki” madaaluu, yeroo hunda “eeyyee” filannoo sirrii ta’e fakkaachuu danda’a.

Waliigaltee, gargaaraa fi dhiphina namatti hin tolle kamiyyuu irraa fagaachuun miira gaarii namatti dhagahama.

Garuu eeyyeewwan sun hundinuu hammam dafee tuulamuu akka dandaʼan hubattee beektaa, akkasumas akka si dhiphisu, garmalee caallatti akka si diriiru, akkasumas yeroon kee eessa akka deeme akka si yaaddu hubattee beektaa?

Namoonni milkaa’an iccitii tokko beeku: “lakki” jechuun humna guddaadha. Waan barbaachisaa hin taaneef “eeyyee” jechuun hundi dhugumatti kaayyoo fi fayyaa ofii isaaniitiif “lakki” akka ta’e ni hubatu.

Barreeffama kana keessatti, wantoota 8 namoonni milkaa’an diduu isaaniitiin gonkumaa yakki itti hin dhaga’amnee fi akkamitti aartii “lakki” jechuu irratti bobba’uun jireenya kee keessatti xiyyeeffannoo, milkaa’ina fi bilisummaa dabalataa akka fidu ni ibsina.
“Eeyyee” kee irra deebi’anii yaaduuf qophiidhaa? Mee haa jalqabnu.

A) Yeroo isaanii aarsaa gochuu

Namoota milkaa’ina olaanaa qaban irratti wanti hubattu tokko yeroo isaaniif waan hundumaa caalaa iddoo guddaa kennuu isaaniiti.

Maalif? Sababni isaas yeroon, qarshii ykn qabeenya irraa adda ta’ee, daangaa qaba. Guyyaa tokkotti sa’aatii 24 qofa qabaachuu dandeenya, kana caalaa, gadi miti.

Kanaaf, akkaataa itti dabarsinu oomishtummaa fi milkaa’ina jireenya keenyaa murteessa.

Namoonni dhuunfaa milkaa’an waadaa, hojii ykn sochii kaayyoo ykn gatii isaanii wajjin wal hin simne “lakki” jechuu hin sodaatan.

Kun walga’ii hawaasummaa jireenya isaaniif gatii hin daballe ykn pirojektii guddina isaaniif gumaacha hin goone ta’uu danda’a.

Waa’ee kanaa yakki itti hin dhaga’amu. Waan tokkoof “lakki” jechuudhaan waan caalaatti barbaachisaa ta’e tokkoof “eeyyee” jechuu isaanii ni hubatu hojii isaanii haa ta’u, fedhii isaanii haa ta’u ykn of kunuunsuu isaanii illee.

Jecha ogeessa xiin-sammuu beekamaa carl Jung yaadadhu“Ati waan si mudate osoo hin taane, ati waan ta’uuf filattudha.”

Kun ammoo yeroo fi humna keenya eessatti akka invast goonu irratti murtoo dammaqinaan murteessuu qofa kan cimsudha.

B) Nama gammachiisu

Imala koo akka hundeessaa Hack Spirititti, carraa fi dhiyeessii qooda koo isa madaalawaa argadheera.

Garuu hundi isaanii mul’ata ani waltajjii sanaaf qabu ykn gatii dhuunfaa koo wajjin wal hin simne.

Yeroo addaa oomisha tokko Hack Spirit irratti beeksisuuf waliigaltee bu’aa guddaa argamsiisu naaf dhiyaate nan yaadadha.

Maallaqni gaarii ture, garuu oomishni falaasama keenya kan sammuu fi guddina dhuunfaa guddisuu wajjin wal hin simne.

Keessattuu dhiibbaa maallaqaa ilaalcha keessa galchuun “lakki” jechuun salphaa hin turre.

Garuu wanti ani baradhe kunooti: namoonni milkaa’an namoota gammachiisan “lakki” jechuu hin sodaatan yoo gatii seera bu’uuraa ykn gatii isaaniitiin dhufe.

Namoota kaan gammachiisuun caalaa amanamummaaf of kennuu isaanii baay’ee barbaachisaa ta’uu isaa waan hubataniif waa’ee kanaa yakki itti hin dhaga’amu.

Milkaa’inni isaanii dhugaa ta’uu fi ergama isaaniif amanamoo ta’uu irratti kan ijaarame ta’uu cimsanii amanu.

Maal immoo tilmaamaa? Namoonni caalaatti kanaaf isaan kabaju. Akkuma ogeessi xiin-sammuu Ameerikaa Abrahaam Maslow yeroo tokko jedhe, “Nama jijjiiruuf wanti barbaachisaa ta’e dammaqina inni ofirratti qabu jijjiiruudha.

Namoota gammachiisuuf “lakki” jechuun hubannoo ofii koo fi daandii milkaa’inaaf qabu jijjiiruuf kutaa guddaa ture.

C) Ilaalacha hamaa guddaa wajjin jiraachuu

Namoonni milkaaʼan barbaachisummaa gad of deebisuu ni hubatu. Ilaalcha hamaan hundumaafuu, kufaatii hojiiwwan abdachiisaa hedduu ta’ee guddina namoota dhuunfaa lakkoofsa hin qabne duubatti deebiseera.

Ilaalcha hamaa guddaan miira mirgaa uumuu, dogoggora irraa barachuu gufachiisuu fi namoota biroo dhiibuu danda’a.

Namoonni milkaa’ina olaanaa qaban kana hubatanii murtii ilaalcha hamaa irratti osoo yakki itti hin dhaga’amin “lakki” jechuu irraa duubatti hin jedhan.

Kanaa mannaa dhiibbaa guddaa ta’een jiraachuuf carraaqu. Kana jechuun ofitti amanamummaa ykn ofitti amanamummaa hin qaban jechuu miti. Faallaa kanaatiin ofitti amanamummaa kan qaban ta’us of beekus qabu.

Ani akkamitti seera bu’uuraa ilaalcha gadii aanaa keenya hir’isuun jireenya gammachiisaa ta’e akka jiraannu nu gargaaruu danda’an gadi fageenyaan qorata.

Fedhii fi murtoo nama ilaalcha dadhabaa gadhiisuu barachuudhaan guddina, ogummaa fi milkaa’ina dhugaatiif of bana. Kun qajeelfama namoonni milkaa’ina olaanaa qaban hundi itti hordofanidha.

Ogeessi xiin-sammuu Eckhart Tolle ogummaadhaan akkas jechuun akeekeera, “Yeroo ati ilaalcha gadii aanaaa si keessa jiru hubattu, cimsinee yoo ilaalle kana booda ilaalcha gadii aanaa osoo hin taane, sammuu dulloomaa, haala mijaawaa ta’e qofa.

Yeroo duubatti deebi’uu keenyaaf harka kennuu diddu guddina dhuunfaa dhugaa fi milkaa’ina waaraaf bakka hayyamna.

D) Garmalee of kennuu

Garmalee of kennuunis kiyyoo baay’een keenya itti kufnudha. Waan baay’eedhaaf “eeyyee” jenna, garmalee callatti of facaasnee dhuma irratti gubannee dhufna.

Namoonni milkaa’an garuu ogummaa garmalee of kennuudhaaf “lakki” jechuu danda’aniiru.

Ogeeyyiin xiin-sammuu sammuun namaa hojii murtaa’e yeroo tokkotti qofa hojjechuu akka danda’u hubataniiru.

Yeroo garmalee of kenninu dandeettii hubannoo keenya callatti diriirsinee hojii kamiyyuu addatti akka gaariitti hojjechuu dhiisuudhaan dhumna.

Namoonni milkaa’an daangeffama xiinsammuu kana ni hubatu. Hojii fi waadaa isaaniif dursa kan kennan yoo ta’u, pirojektii ykn hojii tokkoon tokkoon isaaniif xiyyeeffannoo malu akka kennan ni taasisa.

Waan baay’ee gadhee hojjechuu caalaa waan muraasa akka gaariitti hojjechuu akka gaarii ta’e ni beeku.

Hojii dabalataa irratti “lakki” jechuun hojii isaanii isa hunda caalaa barbaachisaa ta’e irratti xiyyeeffachuu danda’u jechuu yoo ta’e gonkumaa yakki itti hin dhaga’amu.

Dhugaa dubbachuuf, garmalee of kennuudhaaf “lakki” jechuun dhugumatti dandeettii milkaa’ina isaanii guddisaa akka jiran ni hubatu.

E) Amala fayya-dhabeessa qabaachuu

Milkaa’inni waan hojjettu akkuma hin hojjenne.

Kunis amala fayyaa qaamaa fi sammuu kee irratti miidhaa geessisan “lakki” jechuu dabalata.

Kaafeeniin garmalee ykn halkan gara galgalaa alkoolii dhuguu yoo ta’e, filannoowwan xixiqqoo guyyaa guyyaa kunniin fayyaa waliigalaa fi oomishtummaa kee irratti dhiibbaa guddaa geessisuu danda’u.

Ogeeyyiin xiin-sammuu kana yaada bu’aa kuufamaa jedhanii waamu. Murtoon xinnoo guyyaa keenya guutuu goonu tokkoon tokkoon isaa, yeroo sanatti hammam xiqqaa taʼee yoo mulʼate iyyuu, yeroo dheeraa keessatti akka walitti dabalamu argisiisa.

Fakkeenyaaf, laaqanaaf burger irra salaada filachuun har’a jijjiirama guddaa fiduu dhiisuu danda’a, garuu filannoo sana torbanii fi ji’oota keessatti wal irraa hin cinne gochuun fayyaa fi sadarkaa anniisaa kee irratti dhiibbaa guddaa geessisuu danda’a.

Amala fayya-dhabeessa irratti “lakki” jechuun dhiibbaa akkamii akka geessisu gonkumaa hin bira darbiin.

Murtoowwan dhaabbataa, xixiqqoo fakkaatanii fi dhuma irratti milkaa’ina kan fidan kana.

F) Of kunuunsuu tuffachuu

Hawaasa hojiin itti baay’achuu fi oomishtummaa ulfina kennu keessatti of kunuunsuuf yeroo fudhachuun yeroo tokko tokko qananii fakkaachuu danda’a.

Haa ta’u malee, namoonni milkaa’an of kunuunsuun barbaachisaa qofa osoo hin taane barbaachisaa ta’uu hubatu.

Hojii dabalataa, taateewwan hawaasummaa ykn waadaa biroof ofitti amanamummaadhaan “lakki” jedhu, yeroo kunis fayyaa qaamaa fi sammuu isaaniif dursa akka kennan kan isaan dandeessisudha.

Milkaa’ina isaanii eeguuf boca sammuu, miiraa fi qaamaa sadarkaa olaanaa irra turuu akka barbaachisu ni beeku.

Sochiiwwan of kunuunsuu kan akka sochii qaamaa, xiinxaluu, nyaata fayya qabeessa nyaachuu, fi hirriba gahaa rafuu isaaniif kan hin mari’atamnedha.

Of tuffachuun gubachuu, oomishtummaa hir’isuu fi rakkoo fayyaa illee akka fidu ni beeku.

Kanaafuu, yeroo itti aanutti yeroo boqonnaa fudhachuu ykn hojii caalaa fayyaa kee dursa kennuu keetiin yakki sitti dhaga’amu, hubannoo Abrahaam Maslow ilaali.

Waan barbaannu beekuun waanuma jiru miti. Bu’aa xiinsammuu baay’ee hin argamnee fi rakkisaa ta’edha.

Of kunuunsuuf dursa kennuunis gocha ofittummaa miti; tarkaanfii barbaachisaa gara milkaa’inaatti geessudha.

G) Dhiibbaa badaa naannoo jiru

Daandii milkaa’inaatti namoota ykn haalawwan jireenya kee irratti dhiibbaa hamaa geessisan qunnamuun kee hin oolu.

Dhiibbaa kanaaf “lakki” jechuu barachuun xiyyeeffannoo, humnaa fi tasgabbii sammuu kee eeguuf murteessaadha.

H) Hayyama barbaaduu

Barbaachisummaan raggaasifamuu qaama uumama namaati. Hundi keenya fudhatama argachuu fi mirkanaa’uu barbaanna.

Garuu namoota milkaa’aniif gatii ofii isaanii fudhatama namoota biroo irratti hin hundaa’u.

Namoota ykn carraa fudhatama argachuuf gatii isaanii ykn dhugummaa isaanii irratti araarama akka godhan isaan gaafatutti “lakki” jechuu irraa duubatti hin jedhan.

Gatiin isaanii uumamaan akka ta’ee fi mirkaneessuu alaa irratti kan hin hirkanne ta’uu ni beeku.

Namoonni milkaa’an yeroo hunda barbaaduun eenyummaa ofii dhabuu fi dandeettii isaanii gufachiisuu akka danda’u hubatu.

Faallaa yaada ummataa deemuu jechuu yoo ta’ellee, amantaa, kaayyoo fi gatii isaaniitti amanamoo ta’anii turu.

Conclusion

Waa’ee filannooti

Jireenya keessatti milkaa’inni dhumaa filannoo nuti goonu irratti hundaa’a. Namoonni milkaa’an kana waan hubataniif wantoota kaayyoo ykn gatii isaanii isa ol’aanaa hin tajaajille “lakki” jechuu hin sodaatan.

Humna “lakki” jedhu hubachuun, of beekuu gadi fagoo, wantoota dursa kenninuuf hubachuu fi murtoowwan keenya yaada ummataa faallaa ta’an ykn battalumatti quufa argachuu yoo faallaa ta’ellee cinaa dhaabbachuuf ija jabina kan dabalatudha.

Dhumarratti, “lakki” jechuun waan tokko diduu qofa osoo hin taane waan caalaatti hiika qabu mirkaneessuudha.

Waan dhuguma siif barbaachisaa ta’eef yeroo, humnaa fi qabeenya kee dursa kennuudha.

Barreefamichii yoo isiinittii tolee share naaf godhii