The people express them selves by writing better than speaking.

Barreessuun adeemsa yaada gadi fagoo fi of ilaaluu barbaadudha.

Warri barreeffamaan of ibsuu filatan akkaataa idileetti namoota yaada calaqqisiisaniidha.

Yaada isaanii adeemsisuuf, yaadonni isaan tajaajiluuf qophaa’uu isaanii dura akka marinate gochuuf yeroo isaan barbaachisa.

Dubbachuun garuu yeroo baay’ee battalaa fi ofumaan kan ta’udha. Yaada gadi fagoodhaaf akkasuma haala wal fakkaatuun of hin liqeessu.

Namoonni yaada isaanii calaqqisiisan kan dagaagu yeroo fi yeroo yaada isaanii keessa lixan, kofoota adda addaa qorachuu fi jechoota isaanii of eeggannoodhaan hojjechuuf yeroo qabaatanidha.

Kana jechuun sammuu isaaniitiin yaaduu hin danda’an jechuu osoo hin taane, carraan calaqqisiisuu fi fooyyessuu yeroo isaaniif kennamu caalaatti ifa.

Amalli gara calaqqisiisuu kun yeroo baay’ee mallattoo warra dubbachuu caalaa barreeffamaan yaada isaanii ibsaniiti.

Amala adda isaan taasisuu fi yaada walxaxaa bifa barreeffamaatiin bu’a qabeessa ta’een akka dabarsan isaan dandeessisudha.

A) Isaan bal’inaan kan xiyyeeffataniidha

Namoonni barreeffamaan yaada isaanii ibsuu irratti caalan yeroo baay’ee ija bal’inaan ilaaluu qabu. Kun battalumatti mul’achuu dhiisuu danda’a, garuu fakkeenya dhuunfaa tokkon isiniif haa qoodu.

Haasaa keessatti yeroo baay’ee jechoota irratti gufadhee, odeeffannoo barbaachisaa ta’e dhiisee ykn bal’inaan garmalee fe’ee of arga. Haasawa yeroo qabatamaa keessatti madaallii sirrii ta’e argachuun qormaata ta’uu danda’a.

Garuu yeroon barreessu seenaa addaati. Yeroo fudhadhee jecha tokkoon tokkoon, hima tokkoon tokkoon irratti xiinxaluu nan danda’a, bal’inni hundi sirrii ta’uu isaa mirkaneessuu nan danda’a.

Barreeffama keessatti of eeggannoo gochuun kun fakkii ifa ta’ee fi bal’aa ta’e akkan dibu na dandeessisa, kunis haasawa hin qophoofne keessatti waanan rakkadhudha.

Waan xixiqqoo qabachuu qofa miti; bal’ina kamtu seeneffama irratti gad fageenyaa fi badhaadhina akka dabalu beekuudha.

Bal’inaan irratti xiyyeeffachuu jechuun waan addaa keessatti liqimfamuu jechuu miti akkaataa itti fayyadama isaanii bu’a qabeessa ta’een beekuu jechuudha.

Amalli kun yeroo baayy’ee namoonni akka koo dubbachuu caalaa barreeffamaan yaada keenya akka ibsan kan taasisudha.

B) Kophummaatti mijataa dha

Barreessuun, uumama isaatiin, yeroo baay’ee gocha kophaa ta’eedha. Yaadotaa fi yaada keessa lixuu, ilaalcha adda addaa qorachuu fi waraqaa irratti ibsuuf yeroo callisaa, addaan hin cinne barbaada.

Dubbachuu, kan uumamaan hawaasummaa ta’e irraa adda ta’ee, barreessuu yeroo baay’ee kophummaa keessatti raawwatama.

Kana jechuun barreessitoonni dirqama gara keessaa (introverted) ta’uu jechuu osoo hin taane, yeroo kophaa isaanii dabarsuutti mijataa ta’uu barbaadu.

Dhugaa dubbachuuf, barreessitoonni beekamoo hedduun faayidaa kophummaa akka qabu dubbataniiru.

Fakkeenyaaf, Ernest Hemingway barreessuu naamusa qabuun kan beekamu siʼa taʼu, ganama ganama saʼaatii hedduudhaaf kophaa isaa barreessuu kan dabalatu ture.

Warra dubbachuu caalaa barreeffamaan of ibsaniif kophummaa ba’aa miti adeemsa isaanii keessatti qaama barbaachisaa ta’edha.

Bakka isaan gadi fageenyaan itti yaadan, yaada fi yaada isaanii wajjin wal’aansoo qabanii fi waan hiika qabu isaan irraa uumuuf isaan barbaachisu kenna.

C) Miira namaaf yaadu cimaa qabu

Dandeettiin barreeffamaan of ibsuu yeroo baay’ee miira namaaf yaadu cimaa wajjin walqabatee jira.

Barreessuun ilaalcha dubbisaa hubachuu, gaaffii isaanii tilmaamuun yaaddoo isaanii furuu gaafata.

Barreessitoonni kophee dubbistoota isaanii keessa tarkaanfachuu qabu, addunyaa ilaalcha isaaniitiin ilaaluu qabu.

Waan jechuu barbaadan qofa osoo hin taane, akkamitti akka fudhatamu ilaaluu qabu.

Mararfannaa barreessitoonni dubbistoota isaanii waliin sadarkaa gadi fagootti akka wal qunnaman taasisa.

Ergaawwan sagalee dhageessisan, miira namaa kakaasan fi dhiibbaa geessisan akka hojjetan isaan gargaara.

Namoonni barreeffamaan yaada isaanii ibsuu irratti caalan yeroo baay’ee dandeettii namaaf yaadu kana qabu.

Waan namoonni kaan yaaduu ykn itti dhaga’amuu danda’an hubachuu kan danda’an si’a ta’u, hubannoo kana fayyadamuun walqunnamtii barreeffamaa isaanii bocu.

Amalli kun qabiyyee barreeffamaa odeeffannoo qofa osoo hin taane kan nama hawwatuu fi walitti dhufeenya qabu akka uumuuf isaan dandeessisa.

D) Humna irra deebiin ilaaluu ni dinqisiifatu

Barreessuunis adeemsa tokkoon qofa ta’u miti. Aartii wixinee hedduu irratti hojjetame yoo ta’u, tokkoon tokkoon isaanii ergaa qulqulleessuu fi qulqulleessudha.

Namoonni barreeffamaan yaada isaanii caalaatti ibsan immoo kana ni hubatu.

Humna irra deebiin ilaaluuf iddoo guddaa kennu. Wixineen jalqabaa jalqaba qofa akka ta’e, sketch garaa garaa kan fooyya’uu qabu ta’uu ni beeku.

Hojii isaanii irra deebi’anii ilaaluu, hima jijjiiruu, yaada irra deebi’anii ibsuu, ykn kutaalee seeneffama hin tajaajille haquu hin sodaatan.

Fooyya’iinsi dogoggora sirreessuu qofa miti; ergaa sana fooyyessuu, ifa ta’uu fooyyessuu fi dhiibbaa guddisuudha. Warri dubbachuu caalaa barreessuu filatanis kana ni dinqisiifatu.

Jechoonni dubbataman, kan al tokko dubbataman duubatti fudhatamuu ykn fooyya’uu kan hin dandeenye irraa adda ta’ee, jechoonni barreeffaman carraa fooyya’iinsa akka kennan ni beeku.

Dinqisiifannaa fooyya’iinsaaf qaban kun amala yeroo baay’ee adda isaan taasisuu fi yaada isaanii barreeffamaan bu’a qabeessa ta’een akka dabarsan isaan dandeessisudha.

E) Jechoota barreeffamaan jajjabina argatu

Namoota dubbachuu caalaa barreeffamaan of ibsaniif gochi barreessuu yeroo baay’ee madda jajjabinaa fi jajjabina ta’uu danda’a.

Yaada kee fuula duwwaa irratti dhangalaasuun, jechootaan hamma isaan miira kee sirritti qabachuuf walsimsiisutti wal’aansoo qabuun waan wal’aansaa ta’e tokko jira.

Jechi barreeffame bakka nageenya qabu, waltajjii murtii hin qabne kan namni tokko yaada gadi fagoo, sodaa, abdii fi abjuu isaanii bilisaan itti ibsuu danda’u dhiyeessa.

Innis akka bakka qulqulluu dhuunfaa namni tokko qeeqa ykn murtii battalaa osoo hin sodaatin dhuguma ofii isaa ta’uu danda’uudha.

Miirri humna ol ta’uu yeroo sodaachisu gara barreessuutti garagala. Yaadonni sammuu isaanii keessatti osoo addaan hin kutin yeroo naanna’an gara barreeffamaatti garagala.

Yeroo addunyaa naannoo isaanii jiruuf hiika kennuu barbaadan gara barreessuutti garagala.

Isaanif barreessuu meeshaa qunnamtii qofa miti sarara jireenyaa, lubbuu tasgabbeessuudha.

Walitti dhufeenyi miiraa gadi fagoon barreeffama waliin qabu kun amala addaa yeroo baayy’ee namoota dubbachuu caalaa barreeffamaan of ibsan keessatti argamudha.

F) Obsa qabu.

Barreessuunis waan ariifatamuu danda’u miti. Yaada fi yaada kee bu’a qabeessa ta’een kan dabarsu hojii hojjechuuf yeroo fudhata. Warri barreeffamaan yaada isaanii caalaatti ibsan immoo kana ni hubatu.

Barreeffamni gaariin obsa, yaada isaanii wajjin taa’uuf fedhii qabaachuu, jechootaan wal’aansoo qabuu, hanga ergaan sun sirrii ta’etti fooyyessuu fi fooyyessuu akka barbaadu ni beeku.

Halkan lakkoofsa hin qabne fuula duwwaa tokko ilaalaa, jechoota sirrii akka dhangala’an eergaa dabarseera. Yeroon mufannaa, yeroon itti qabame, dandeettii koo shakku ture.

Garuu obsi furtuu akka ta’e baradheera. Akka yeroo tokko tokko, tarkaanfachuu, yaadni kee akka boba’u gochuu fi ilaalcha haaraa qabattee deebi’uu qabda.

Obsi uumamaan jiru kun, dandeettiin qormaata qabiyyee barreeffamaa hojjechuu wajjin dhufu dandamachuu kun, amala ibsituu warra dubbachuu caalaa barreeffamaan of ibsaniiti.

Barreessuun imala, kan obsaa fi cimina barbaadu ta’uu ni hubatu.

G) Isaan barattoota dhaabbataa ta’aniidha

Addunyaa jechootaa bal’aa fi yeroo hunda jijjiiramaa jira. Jechoonni, gaaleewwanii fi akkaataan barreeffamaa haaraan itti fufiinsaan ni mul’atu.

Barreeffama bu’a qabeessa ta’een of ibsuuf namoonni dhuunfaa barachuu fi madaqsuuf banaa ta’uu qabu.

Warri dubbachuu caalaa barreessuu filatan yeroo baay’ee barattoota yeroo hunda barataniidha.

Afaan isaanii qabachuu qofa osoo hin taane, afaanota, akkaataa fi gosoota barreeffama biroo qorachuuf fedhii qabu.

Barreeffama mataa isaanii guddisuuf ilaalchaa fi seeneffama adda addaa hammachuun bal’inaan dubbisu.

Sochiin barumsa itti fufiinsa qabu kun dandeettii isaanii fooyyessuu, hubannoo isaanii bal’isuu fi jijjiirama itti fayyadama afaanii fi adeemsa afaanii yeroo yeroon akka jiraatan isaan gargaara.

Barattuu yeroo hunda ta’uun amala caalaa waan caaludha, filannoo akkaataa jireenyaa namoonni baay’een dubbachuu caalaa barreeffamaan of ibsan fudhatanidha.

Fedhii beekuu fi fedhii barachuuf qabantu ibsa barreeffamaa isaanii kan boba’aa ta’ee fi adda isaan godhu.

H) Isaan dhugaadha.

Wiirtuu barreeffama bu’a qabeessa ta’e dhugummaatu jira. Warri barreeffamaan yaada isaanii caalaatti ibsan kana ni hubatu.

Walqunnamtii isaanii keessatti dhugaa ta’uuf carraaqu, ofii isaanii isa dhugaa hojii isaaniitti fiduudhaan.

Jechoota ykn afaan fakkeessaa duuba hin dhokatan. Kanaa mannaa, yaada isaanii, yaada isaanii fi miira isaanii amanamummaa fi garaa qulqulluudhaan ibsuuf jechootaatti fayyadamu.

Humna dhugummaa fi dandeettii inni dubbistoota waliin sadarkaa gadi fagoo, miiraan wal qunnamsiisuutti ni amanu.

Dhugaa ta’uun tooftaa miti amanamummaa fi iftoominaaf waadaa galuudha. Innis waa’ee dhugaa ta’uu, nama ta’uu fi ofiif dhugaa ta’uudha.

Dhugaa ta’uuf of kennuu kun amala ibsituu warra dubbachuu caalaa barreeffamaan of ibsaniiti.

Yaannii Barreefama koo sittii yoo tole share gochuun dhaloota biraan ga’ii. Waan dubbisteef galatoomii